Lakattu vai öljytty?

Bjelin kovetettu puulattia Tammi Allarp

Lakattu vai öljytty? Siinä vielä pohdittavaa, kun oikea puulaji oman kodin lattiaan on valittu. Ei valinnan tarvitse olla vaikeata, kun tietää hieman eri pintakäsittelyiden ominaisuuksista.

Eri pintakäsittelyiden hoitotavoissa on eroja. Lakatulle lattialle hoidoksi riittää nihkeäpyyhintä ja neutraali lattialle sopiva saippuaton pesuaine tarvittaessa. Öljytylle lattialle hoito on sama, MUTTA kerran pari vuodessa tai lattian käytön mukaan tarvitaan myös uusi öljyäminen tai vahaaminen riippuen lattian pintakäsittelystä. Tämän vuoksi öljyttyjä lattioita suositaankin esimerkiksi julkitilan kohteissa, joissa lattiat altistuvat rajummalle käytölle kuin kotitiloissa.

Öljyämisellä saa oivallisesti pienet naarmut lattiasta piiloon, kun taas lakatun lattiann naarmut jäävät esiin lattian pintaan. Lattiassa, jonka pinnassa on kiiltävä lakka, naarmut ja kolhut suorastaan pomppaavat esiin. Hyvä vaihtoehto onkin mattalakattu lattia, joka näyttää luonnolliselta eikä ole niin liukaskaan kuin kiiltävämmällä lakalla lakattu lattia.

Bjelinillä on kovetettuja puulattioita kahdella eri pintakäsittelyllä – mattalakattuja ja kovavahaöljyllä pinnoitettuja. Helppohoitoisia ja kauniita!



Jos puulattia olisikin kovempi?

Puulattiat ovat kauniita ja miellyttäviä jalan alla, mutta eivät aina niin ongelmattomia.
Vuosikymmenten kuluessa puulattioita onkin kehitetty käyttäjäystävällisempään suuntaan ja pyritty eliminoimaan puun omaa luonnollista elämistä sekä jalostamaan puun luontaisia ominaisuuksia.

Massiivipuulattiat elävät paljon ilmankosteuden vuodenaikojen mukaan muuttuessa – kuivuvat ja kutistuvat talvisin ja turpoavat loppukesästä ilmankosteuden ollessa suurimmillaan. Puun elämisen aiheuttama tavallisin vaiva on lattioiden rakoilu talviaikaan tai lattian narina loppukesästä, kun lattian ja seinän väliin asennettaessa jätetty elämisvara ei välttämättä enää riitäkään.

Massiivilattioille mullistavaksi vaihtoehdoksi keksittiin lautaparketti, jossa puun luontaista elämistä ollaan saatu vähennettyä laudan kerrosten ristikkäisen rakenteen ja materiaalivalintojen avulla. Tällöinkään ei vielä päästy eroon talviajan lattian rakoilusta, jota ilmeni lautojen liimapontin antaessa periksi.

Lukkoponttien tullessa markkinoille 2000-luvun alussa lautaparkettilattioiden rakoilu saatiin vähenemään, kun koko asennettu lautaparkettilattia elää yhtenä laattana.

Tällöinkään ei päästy eroon ongelmasta, jonka vuoksi lattiota pitää aina silloin tällöin vaihtaa tai hioa – puun luontaisesta pehmeydestä.

Puulajit toki ovat erilaisia kovuutensa suhteen toisiinsa verrattuina: tammi on keskimäärin peruskova materiaali (Brinell eli painaumankestävyys 2,9 – 3,7), kun taas esimerkiksi mänty (Brinell n. 1,6) ja koivu ovat suhteellisen pehmeitä materiaaleja. Jos vielä puulajin syyrakenne antaa parketille sileän pinnan puulajin ominaisen pehmeyden lisäksi (esim. koivu, kirsikka, pähkinä), seurauksena voi olla lommoinen ja naarmuinen lattia, jonka sileässä pinnassa vauriot todella näkyvät.

On todella mukava todeta, että Bjelin on uuden innovaationsa myötä tuonut ratkaisuja puulattioiden ongelmatiikkaan. Puun pintaa kovettamalla Woodura-teknologian avulla Bjelinin lankkulattioiden aitopuinen tammipinta saadaan noin 10 kertaa kovemmaksi kuin normaalissa lautaparketissa. Samalla lattian kosteudenkestoa on saatu parannettua.
Uudenlaisen rakenteen avulla myös lattioiden eläminen on saatu minimoitua huomattavasti vähäisemmäksi kuin lautaparketin, josta syystä Bjelinin puulattioita voi asentaa jopa
525 m2:n suuruisen yhtäjaksoisen tilan.

Asentaminenkin on helppoa – tuotteissa on tytäryhtiö Välingen kätevä ja pitävä lukkopontti.

http://www.bjelin.com