Lattiaa valitessa törmää siihen tosiasiaan, että lattioita on todella monia erilaisia – enkä nyt puhu väreistä tai kuoseista vaan erilaisista teknologioista ja raaka-aineista, joista lattioita on tehty.
Se, minkä lattian lopulta valitset, ratkaisee lattiasi käyttötarkoitus ja oma sisustusmakusi.
Hintaa kannattaa ajatella lattian elinkaaren kannalta: lattian täytyy kestää käyttöä ja kulutusta, josta syystä laatuun kannattaa panostaa – et varmaankaan halua taas vuoden – kahden päästä kannella huonekaluja pois lattianvaihdon tieltä, purkaa vanhaa lattiaa ja vaihtaa uutta tilalle.
Mitä materiaalivaihtoehtoja lattian ostajalle on olemassa? Karkeasti ottaen lattiat voidaan jakaa muovista (PVC) valmistettuihin lattioihin ja puulattioihin.
Muovilattioissa 100 %:sti PVC:stä valmistetut vinyylilankut ja -laatat ovat uusi suosikkituote ja ne ovat korvanneet pitkälti perinteiset joustovinyylimatot ja lohkaisseet leijonanosan laminaattilattioiden myynnistä. Hyvin usein näihin vinyylilankkuihin on painettu puukuosi.
Syy, miksi vinyylilankut ovat kaapanneet suosiota, lienee helppo puhdistettavuus ja laminaattia pehmeämmän tuntuinen pinta.
Laminaattilattioissa puukuitulevyn päälle on laminoitu painettu kalvo, joka useimmiten kuvaa puulattiajäljitelmää. Kalvo on kulutuskestävä ja kova, mutta viileähkön tuntuinen jalan alla. Laminaatteja löytyy markkinoilta paljon eri tasoisia ja -laatuisia ja usein hinta viittaa laatuun.
Aidon puulattian tunnelmaahan vinyylilankuilla ja laminaatilla usein haetaankin ainakin päätellen näitten tuotteiden pintakuosista, joka usein on puujäljitelmä.
Aidon puulattian ystäville löytyy useitakin erityyppisiä puulattioita.
Massiivipuulattiat, kuten massiivipuusta tehdyt lankut ja mosaiikkiparketti ovat jääneet vähemmistöön puulattiamyynneissä, kun lautaparketti keksittiin. Pohjoisen oloihin, joissa kosteusvaihtelut aiheuttavat puulattioissa runsasta elämistä, lautaparketti onkin massiivilattioita vähemmän kosteuselävä vaihtoehto. Lautaparketti on lämmin ja ekologinen materiaali, mutta sen heikkona puolena on parketin pinnan aitopuukerroksen luontainen pehmeys ja arkuus kosteudelle.
KOVETETUISSA PUULATTIOISSA, jotka ovat puulattioiden uusinta uutta, nämäkin ongelmat on nyt ratkaistu. Kovetetut puulattiat on valmistettu aidosta puusta ja niiden aitopuinen pinta on kovetettu kolme kertaa tammiparkettia kovemmaksi ja kestävämmäksi. Kovettaminen myös parantaa lattian kosteuskestävyyttä.
Kovetettujen puulattioiden rakenteen avulla näiden lattioiden kosteuseläminen on saatu minimoitua – se on vain 4 – 6 %:ia, kun lautaparketin vastaava lukema on 14 – 16 %.
Kovetetut puulattiat ovat kaiken lisäksi vastuullinen vaihtoehto – tammiraaka-aineesta saadaan aikaan 10 kertaa enemmän kovetettua puulattiaa kuin lautaparketissa ja tammitukki saadaan hyödynnettyä 100 %:sti.
Tuotteiden hintakin on saatu valmistusteknologian avulla hyvin kilpailukykyiseksi.
Vihdoinkin siis aitopuinen lämmin ja kaunis lattia, joka myös kestää hyvin!
KOVETETUT PUULATTIAT on kehittänyt lukkopontin kehittämisestä tunnettu Välinge ja niitä valmistaa Välingen kanssa samaan konserniin kuuluva Bjelin.
www.bjelin.com
https://www.instagram.com/bjelin_finland/
https://www.facebook.com/bjelinfinland/?ref=page_internal
Jos puulattia olisikin kovempi?
Puulattiat ovat kauniita ja miellyttäviä jalan alla, mutta eivät aina niin ongelmattomia.
Vuosikymmenten kuluessa puulattioita onkin kehitetty käyttäjäystävällisempään suuntaan ja pyritty eliminoimaan puun omaa luonnollista elämistä sekä jalostamaan puun luontaisia ominaisuuksia.
Massiivipuulattiat elävät paljon ilmankosteuden vuodenaikojen mukaan muuttuessa – kuivuvat ja kutistuvat talvisin ja turpoavat loppukesästä ilmankosteuden ollessa suurimmillaan. Puun elämisen aiheuttama tavallisin vaiva on lattioiden rakoilu talviaikaan tai lattian narina loppukesästä, kun lattian ja seinän väliin asennettaessa jätetty elämisvara ei välttämättä enää riitäkään.
Massiivilattioille mullistavaksi vaihtoehdoksi keksittiin lautaparketti, jossa puun luontaista elämistä ollaan saatu vähennettyä laudan kerrosten ristikkäisen rakenteen ja materiaalivalintojen avulla. Tällöinkään ei vielä päästy eroon talviajan lattian rakoilusta, jota ilmeni lautojen liimapontin antaessa periksi.
Lukkoponttien tullessa markkinoille 2000-luvun alussa lautaparkettilattioiden rakoilu saatiin vähenemään, kun koko asennettu lautaparkettilattia elää yhtenä laattana.
Tällöinkään ei päästy eroon ongelmasta, jonka vuoksi lattiota pitää aina silloin tällöin vaihtaa tai hioa – puun luontaisesta pehmeydestä.
Puulajit toki ovat erilaisia kovuutensa suhteen toisiinsa verrattuina: tammi on keskimäärin peruskova materiaali (Brinell eli painaumankestävyys 2,9 – 3,7), kun taas esimerkiksi mänty (Brinell n. 1,6) ja koivu ovat suhteellisen pehmeitä materiaaleja. Jos vielä puulajin syyrakenne antaa parketille sileän pinnan puulajin ominaisen pehmeyden lisäksi (esim. koivu, kirsikka, pähkinä), seurauksena voi olla lommoinen ja naarmuinen lattia, jonka sileässä pinnassa vauriot todella näkyvät.
On todella mukava todeta, että Bjelin on uuden innovaationsa myötä tuonut ratkaisuja puulattioiden ongelmatiikkaan. Puun pintaa kovettamalla Woodura-teknologian avulla Bjelinin lankkulattioiden aitopuinen tammipinta saadaan noin 10 kertaa kovemmaksi kuin normaalissa lautaparketissa. Samalla lattian kosteudenkestoa on saatu parannettua.
Uudenlaisen rakenteen avulla myös lattioiden eläminen on saatu minimoitua huomattavasti vähäisemmäksi kuin lautaparketin, josta syystä Bjelinin puulattioita voi asentaa jopa
525 m2:n suuruisen yhtäjaksoisen tilan.
Asentaminenkin on helppoa – tuotteissa on tytäryhtiö Välingen kätevä ja pitävä lukkopontti.